top of page

5. Kohti kevyempää kehonhallintaa - jännitysten vähentäminen

Päivitetty: 11. helmik. 2022

Tämä on viides kirjoitus Kohti keveyttä -blogisarjassa, jonka johdannon löydät täältä. Raportoin sarjassa vuonna 2021 tekemäni asiakaskyselyn tuloksia. Tässä blogissa käsitellään muutamasta aineiston tuottamasta näkökulmasta kysymyksiä 1. ”Mihin hait apua Alexander-tekniikasta?”, sekä 2. ”Saitko sen avun, jota hait? Jos kyllä/ ei, kerro siitä muutamalla sanalla.”


Kyselyyn on vastannut 94 ihmistä. Heistä 60 tuli yksityistunneille tai

kursseille oppiakseen jotain, jota kutsutaan tässä yhteisellä nimellä kehonhallinta. Näistä 23 haki apua kehon (9) tai sen osien (19) koettuun jännittämiseen.


Ensin nopea silmäys siihen, mitä vastaajat kokivat jännittävänsä:

- Koko keho 9, varsinkin liikkuessa 2

- Yläkeho 1

- Hartiat 6 (aiheuttivat huimausta ja epämääräistä oloa 1)

- Niskan 6 (aiheutti särkyä 2 ja tunnottomuutta 1)

- Jännityspäänsärky 2

- Selkä 4 (aiheutti selkäkipuja 2)

- Purenta 3 (aiheutti inhottavan olon 1)

- Kasvot 1


Sikiöasentoon jännittynyt asiakas saa opettajan riemastumaan. Kuva: Juha Sihto

Alexander-tekniikka auttoi jännittämiseen 20 tapauksessa 23sta. Kahdeksan sanoi tekniikan tuoneen tietoisuutta omasta kehosta. Vastauksissa korostui havainto, että jännittäminen on teko, jonka voi lopettaa. Tekniikka auttoi hahmottamaan asentoja, sekä rentouttamaan ja vapauttamaan lihaksia. Kuten aikaisemmissakin tässä blogi-sarjassa avaamissani vastauksissa, myös näissä vastauksissa kuvattiin oppimisprosessi: Opin tunnistamaan jännitys- ja kannatustilan paremmin, minkä seurauksena pystyn paremmin vapauttamaan jännitystä eri tilanteissa”. ”10 (yksityistuntia) riitti, opin rentouttamaan niskan ja käsien liikkeet sekä pään ja vartalon alueen hallinnan”. ”Opin hiukan paremmin vähentämäänitseni kannattelua lihasjännityksellä, koska palikat tuntuvat olevan nyt enemmän toistensa päällä”. ”Olen oppinut pieniä, konkreettisia niksejä, joiden avulla voin vähentää turhaa lihasaktiviteettia.


Yllä kuvattuun aktiiviseen oppimiseen viittasi 13 vastanneista. Muutosten koetaan seuraavan ensisijaisesti omasta työskentelystä, jossa käytetään opittuja työkaluja. Kymmenessä vastauksessa puolestaan kuvattiin eri tasoilla kokemusta, että jotain tuntuu tapahtuvan itsestään. Näistä kahdeksan koki, että muutokset johtuvat sekä omasta työskentelystä että jostain, mikä tapahtuu itsekseen Alexander-tekniikan tuntien tai kurssien seurauksena. Kahdessa vastauksessa Alexander-tekniikka oli välittynyt prosessina, jossa asiakas on itse lähes passiivinen, mutta tekniikan ansiosta jotain tapahtuu itsestään. ”Jännitykset sulavat pois ja olo on vapaampi sekä rennompi”. ”Tekniikka tuntuu auttavan enemmän kuin fysioterapia tai hieronta”.


Aktiivista vai passiivista työskentelyä, siinäpä se! Molemmille on paikkansa. Kuva: Juha Sihto

Jännittämisen vähentämisen seurauksena kuusi sanoi erilaisten kipujen vähentyneen. Viisi totesi saaneensa työskentelyn kautta yhteyden kehonsa ja mielensä välille. ”Kehoon ja mieleen virtaa pehmeää energiaa ja voimaa”. ”(Alexander-tekniikka) tasapainottaa kehoa ja mieltä”Pääsen itseni äärelle helpommin – keho ja mieli kohtaavat”. ”Olen oppinut jättämään ajatukseni rauhaan, se johtaa kehon tasapainottumiseen”. ”Ymmärsin, että yksi syy kehon toiminnallisiin kireyksiin on mielen kiire”.


Kuusi vastaajista koki, että Alexander-tekniikan työkalut toimivat vain, jos niitä käytetään. Näistä viisi koki saavansa tekniikasta avun jännittämiseen. Yksi sai apua selän jännittämiseen ”osin”. Hän koki, että jännittäminen ja jäykkyys palaavat heti, kun ajatustyökaluja ei muista käyttää. Hän totesi lisäksi, että tekniikan periaatteet tuntuvat kyllä järkeviltä ja niitä voi selvästikin myös soveltaa. Esimerkiksi suuntaavia työkaluja voi keksiä itse lisää. Yksi ei saanut apua kehon jännitystiloihin. Hän sanoi oppineensa ymmärtämään, miten keho voi liikkua vaivattomasti mieltä kohdistamalla sekä miten ”keho seuraa mielen suuntaa, (minkä seurauksena) keho toimii kevyemmin ja vaivattomammin”. Yksi sai ”oletettavasti” apua hartiajännitykseen ja siitä seuraavaan huimaukseen ja epämääräiseen oloon. Hän korosti, että mukana oli myös fysioterapiaa ja jumppaa. Akuuteissa vaiheissa olo oli aina parempi tunneilta lähtiessä kuin tullessa.


Vähemmän mainittujakin sivuoireita tuli: jännittämisen vähentämisellä tai lopettamisella kolmella parantui ryhti, kahdella helpottui nukahtaminen, yhdellä parani tasapaino ja yhdellä helpottui hengitys. Erilaisiin sivutuotteisiin palaamme myöhemmin, kun availen kysymyksen 3. vastauksia. Juonipaljastuksia en vielä tee, mutta lupaan, että tarina käy siinä vaiheessa varsin jännittäväksi. Pysykää linjoilla!


Ryhtikin paranee, kun vähentää jännittämistä

155 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

10. Yhteenveto

bottom of page