Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mihin kaikkeen asiakkaat hakevat apua Alexander-tekniikasta sekä miten he kokevat hyötyvänsä siitä. Kansainvälisistä tutkimuksista poimittuja lukuja ensin mainitusta löytyy täältä. Lisäksi kysyttiin, mitä odottamattomia tai erityisen tärkeitä tuloksia ja vaikutuksia tekniikan oppimisella oli ollut. Tämä yhteenveto on kuvaileva. Julkaisen vielä lähiaikoina saman muutamalla taulukolla.
Kuten johdannossa totesin, tämän kaltainen tiedonkeruun tapa ja tarkastelu eivät mahdollista sellaista numeerista tarkastelua, josta selviäisi luotettavaa tilastollista tietoa vaikkapa siitä, kuinka moni asiakas saa sitä mitä hakee. Tarkoitus oli sen sijaan selvittää, mitä kaikkea asiakkaat hakevat ja saavat. Tuloksia kannattaa lukea eräänlaisena ”buffet-pöytänä”, josta näkee asiakkaiden erilaisia motiiveja tulla oppimaan tekniikkaa sekä mitä kaikkea he oppiessaan kokevat.
Yleisimmät syyt tulla yksityistunneille tai kursseille olivat
1) Tarve päästä eroon liikkumiseen liittyvistä ongelmista, kuten kipu, jännittäminen, tuki- ja liikuntaelinvaivat, ryhti- ja asento-ongelmat.
2) Halu saada jotain lisää, kuten tasapainotaitoja sekä tehokkuutta ja keveyttä liikkumiseen. Näitä kaikkia kohdissa 1 ja 2 kutsutaan tässä tekstissä yhteisellä nimellä kehonhallinta.
3) Uteliaisuus. Tämä yhdistää työntekijöitä niissä työpaikoissa ja opiskelijoita niissä oppilaitoksissa, joihin Alexander-tekniikan opettaja on tilattu vuosien varrella. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne henkilöt, jotka tulivat oppimaan menetelmää yksityistunneille uteliaisuudesta.
1) Eroon liikkumiseen ja olemiseen liittyvistä ongelmista
Alexander-tekniikka auttoi tehokkaasti pääsemään eroon erilaisista kivuista, tuki- ja liikuntaelinvaivoista sekä turhasta kehon tai sen osien jännittämisestä. Vastauksissa korostuivat oppimisprosessit: Alexander-tekniikka opettaa havaitsemaan monenlaista tarpeetonta tekemistä ja ylimääräistä ponnistelua, tiedostamatta aiheutettua kuormitusta ja jännittämistä. Tekniikka myös tarjoaa työkaluja näiden havaittujen turhien tekemisten lopettamiseen, minkä seurauksena on jännitysten ja kipujen vähentyminen. Vastaajat havaitsivat, että kipu voi olla vahingossa itse aiheutettua. Sitä voi vastausten mukaan oppia hallinnoimaan ja siitä voi jopa oppia pois. Joillekin näytti tätä kautta myös avautuvan yhteys kehon ja mielen välille.
Ryhti parani näillä samoilla työkaluilla. Vastaajat oivalsivat, että ”huono ryhti” johtui omista tiedostamattomista tekemisistä, kuten itsensä vetämisestä kasaan. Kun tätä vähensi, myös ryhti alkoi muotoutua itsestään.
2) Kehonhallinta
60/94 kyselyyn osallistuneista haki Alexander-tekniikasta apua kehonhallintaan. Tämä sisältää
- yleisen kehonkäytön, jossa voisi olla ja liikkua kaikissa elämäntilanteissa kevyemmin ja vapaammin, tai siten, että siitä on etua yleiselle hyvinvoinnille.
- tuki liikuntaharrastukseen. Urheilijat toivoivat oppivansa liikkumaan siten, ettei keho enää kipeytyisi tai etteivät he ponnistelisi enempää kuin on tarpeellista. Kutsun tätä tutkimuksessa taloudellisuudeksi. Urheilijoista ratsastajat hakivat työkaluja erilaisiin istunnan ongelmiin.
Tekniikka toi monenlaista apua yleiseen kehonkäyttöön arjessa. Mainittiin muiden muassa äänenkäytön ja hengityksen helpottuminen, nukahtamisen nopeutuminen ja esiintymisjännityksen lieventyminen ja stressinhallinnan kehittyminen. Avain tähänkin oli vastausten mukaan se, että tekniikka opettaa epäedullisten tottumusten hahmottamista sekä keinoja näistä vapautumiseen. Epäedulliset tottumukset ilmenevät ylisuorittamisena tai liiallisena jännittämisenä. Nostettiin esiin myös se, että keho ja mieli näyttävät olevan yksi kokonaisuus, jossa yhden palikan muuttaminen vaikuttaa kaikkiin muihin ja kyse onkin syvemmästä asiasta kuin vain fyysinen tekeminen. Vastaajat kokivat jonkin luonnollisen lähtevän toimimaan psykofyysisessä kokonaisuudessa tekniikan käytön myötä.
Urheilua harrastavien vastauksissa korostui kaksi asiaa: 1) Alexander-tekniikalla oppii lopettamaan turhan ponnistelun, jolloin toteutuvat paitsi taloudellisuus, myös muut aiempaa toimivammat tekemisen ja olemisen tilat.
2) Alexander-tekniikan pysähtymistyökalun tehokkuus. Kun urheilevat ihmiset oppivat pysäyttämään ensimmäisen reaktionsa tilanteissa, he kokevat pystyvänsä toimimaan toisin kuin ennen. Tämä mahdollistaa muutokset niissä asioissa, jotka kuormittavat liikkumista. Ratsastajat suorastaan ällistyivät siitä, että istunta ja muu toiminta näyttivät muuttuvan tarkoituksenmukaisemmiksi ja hevosellekin helpommiksi pelkästään lopettamalla jotain. Keho näyttää osaavan olla ja liikkua, kun sen vain antaa olla ja liikkua. Alexander-tekniikka kehittää liikuntaharrastusta, mutta samat työkalut helpottavat myös muissa elämäntilanteissa.
3) Uteliaisuus
Kun menetelmää tultiin oppimaan ilman erityistä päämäärää, avautui näkymä psykofyysisiin ja kokonaisvaltaista elämänhallintaa koskeviin seikkoihin. Myös ylempänä kuvattuihin erityisiin ongelmiin apua hakeneilta kysyttiin, mitä sellaista olet saanut tekniikasta, mitä et varsinaisesti tullut hakemaan. Näissä vastauksissa kuvattiin laajasti ja monesta näkökulmasta hyvin samanlaisia huomioita.
59 vastaajaa 94stä sanoi oppineensa sen, että he voivat tekniikan työkalujen avulla ohjata kaikkea päivittäistä toimintaansa muuttamalla tarpeettomiksi tai haitallisiksi osoittautuvia toimintamalleja.
Varsinaiseksi vetonaulaksi koko vastaajakunnalle osoittautui Alexander-tekniikan ydintyökalu, jossa opitaan pysäyttämään totunnainen, opittu reaktio tai toimintamalli välittömästi sen alettua. Pysähtymistyökalun käytöstä koetaan seuraavan arvokkaita asioita, muiden muassa kokemus, että elämässä on paljon enemmän mahdollisuus valita, kuinka toimii. Toinen seuraus oli rauhan tunne kaikessa tekemisessä ja omassa toiminnassa. Kolmas oli tunne siitä, että pystyy luomaan enemmän aikaa omaan arkeensa. Neljäntenä oli jo aiemmin mainittu kustannustehokkuus, jolla tarkoitettiin sitä, että saa pienemmällä ponnistuksella aikaan paljon enemmän kuin aikaisemmin.
Ne ihmiset, jotka eivät hakeneet menetelmästä mitään erityistä, saivat kehollisen keveyden ja taloudellisen liikkumisen lisäksi vapautta, pakottomuutta sekä sisäistä vahvuutta ja rauhaa koko elämäänsä.
Comments