6. Eroon epämääräisistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista

Päivitetty: 11. helmik.

Tämä on kuudes Kohti keveyttä-blogi. Puran tässä blogi-sarjassa vuonna 2021 tekemäni asiakaskyselyn tuloksia. Sarjan johdannon löydät täältä.


Kahdeksan vastaajaa haki apua vaikeasti määriteltäviin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, jotka eivät oikein putoa jo käsiteltyihin kategorioihin. Vastausten mukaan kyse oli toki ainakin kivusta (3), tunnottomuudesta (1), liikkumisen vaikeudesta (2) tai jostakin muusta kurjuudesta (3). Vastausten perusteella tämä tulee kuitenkin käsitellä omana kategorianaan, koska oireet eivät epämääräisyydessään tai monipuolisuudessaan pudonneet ihan suoraan yhteenkään jo käsiteltyyn teemaan.


Hengityskin helpottuu, kun lopettaa turhan ponnistelun.



Yksi tie epämääräisten vaivojen purkamiseen löytyi siitä, että vastaajat kokivat kehotietoisuutensa lisääntyneen Alexander-tekniikan myötä ja toinen olivat oppimisprosessit. Tämä ei yllättäne heitä, jotka ovat lukeneet aikaisemmat Kohti keveyttä-sarjan blogit sen enempää kuin heitäkään, jotka ovat perehtyneet Alexander-tekniikan tuloksia ja vaikutuksia koskevaan tutkimusaineistoon. Tässä nostoja vastauksista:


”Kehotietoisuuteni lisääntyi, mikä mahdollistaa kehon hallitumman käytön.” ”Tulin tietoiseksi vartalon tarpeettomista jännityksistä. Opin esimerkiksi tämän: Kun pysähdyn autolla liikennevaloihin, en enää purista rattia ja odota jalka kaasulla valojen vaihtumista. Sen sijaan käytän punaiset valot rentoutumiseen. Nojaudun taakse ja nautin pienestä lepohetkestä, jolloin olkapäät saavat laskeutua, kädet syliin rennoksi. Ihan hyvin ehtii niinkin lähteä liikkeelle, kun valot taas vaihtuu”. ”Opin lopettamaan selkäni yliojentamisen ja sen myötä ovat hävinneet myös oireet.” ”Sain keinon rentouttaa itseäni työpäivän aikana ja muulloinkin, kun jännissä tilanteissa kehokin jännittyy. Huomasin myös, että puren hampaita yhteen ja voin lieventää sitä.”


Yksi totesi oivalluksen olleen syvempi kuin vain kehollinen: ”En tiennyt, oliko kipuni ja huono oloni fyysistä vai psyykkistä. Alexander-tekniikan avulla sain kosketuksen itseeni, ja olen kuntouttanut itseni…”


Kehotietoisuuden lisääntyminen ja kehonhallinnan oppiminen ovat johtaneet kaikilla vastaajilla eri tavoin siihen, että liikkuminen sekä oleminen ovat helpottuneet, kivut ovat vähentyneet ja epämääräiset huonot olot ovat helpottaneet. Yhdessä vastauksessa nostettiin esiin tekniikan harjoitus nimeltä aktiivinen lepo: ”Aktiivinen lepo on osoittautunut tehokkaaksi, siinä jännitys- ja pinnetilat häviävät.”


Kolme vastaajaa haki Alexander-tekniikasta apua kehotietoisuuteen ja kokemuksensa mukaan myös sai sitä. Näissä vastauksissa kehotietoisuus määrittyi jännitysten tunnistamiseksi sekä kyvyksi vapauttaa itseään turhista jännityksistä. Tätä kokemusta tukevat ylempänä olevat vastaukset. Lisäksi tämän tekstin alun sitaatit kielivät siitä, että raja kehotietoisuuden ja kehonhallinnan välillä ei ole vastaajien mukaan mikään suora viiva. Palaan kehotietoisuuden teemaan tuonnempana tässä blogisarjassa.


Pikkulapsilla ei ole tuki- ja liikuntaelinvaivoja. He eivät osaa vielä tehdä elämästään hankalaa.



Kolme haki ja sai avun hankalaan hengittämiseen. Vastaukset noudattavat aikaisempia: asiakkaat oppivat lopettamaan jotakin ylimääräistä fyysistä tekemistä, jolla he olivat tiedostamattaan estäneet itseään hengittämästä vaivattomasti. Kun ylimääräinen tekeminen lopetettiin, hengitys helpottui itsestään.

102 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki